Työelämän ruuhkavuosi 2018

Vuonna 2018 kuulin vähintään viisi kertaa hämmästyneet sanat: ”Oletko sä tosiaan niin nuori?”

35 vuotta tuli lasiin tänä vuonna, mutta harva pitää minua alle nelikymppisenä. Viimeiset vuodet todella ovat uurtaneet jälkensä kasvoilleni. Todellisuuden paljastaa vain hiusraja, joka pakenee vasta hitaasti.

Älkää ymmärtäkö väärin: Hauskaa on ollut! Mutta harvassa ovat päivät, jolloin uni olisi ollut riittävä, ravinto terveellistä ja liikunta mitään muuta kuin olematonta. Mistä tällöin revitään motivaatio? Tässä tilinteko viime vuodesta ja sen motivaattoreista.

Mitä tein vuonna 2018?

Vuosi 2017 oli monestakin syystä saanut miettimään elämää ja saanut ymmärtämään entistä syvemmin, ettei ura tai liike-elämän menestys ole tavoite itsessään. Päätin, että vuonna 2018 keskiössä olisi itsensä toteuttaminen uudella tasolla. Tekisin asioita, jotka itsessään motivoivat ja innostavat minua.

Ensimmäisenä karsin satunnaiset konsulttikeikat ja sitouduin pitkäkestoiseen hallitustyöhön Levykauppa Äxässä sekä Dick Johnsonilla - aiempien Kaupan Liiton ja DressLikeA:n ohella.

Miksi halusin olla osa näiden yritysten tarinaa?

Levykauppa Äx

Äx on fyysisten äänilevyjen markkinassa, joka sukeltaa 15% vuodessa. Mutta siitä huolimatta teimme vuonna 2018 Äxän kahdenkymmenen vuoden historian kovimman tilikauden! Osuudestani ei toki tule vetää turhan suuria johtopäätöksiä: Tuloksista vastasi uskomattoman taitava johto sekä sitoutunut henkilöstö.

Tuntuu kuitenkin huikealta olla mukana pelastamassa toimialaa, joka aidosti tekee maailmasta paremman paikan elää. Sillä, jos musiikki ei tee sitä, niin ei mikään.

Dick Johnson

Dick Johnson puolestaan on kasvanut keskimäärin 50% vuodessa historiansa ajan. Barber shopeja, storeja ja kansainvälisiä markkinoita on avattu sekä omaa tuotantobrändiä kasvatettu. 

Dick Johnson tekee sitä miesten parturi- ja kosmetiikkaliiketoiminnassa, mitä Apple tietotekniikassa tai Tesla autoteollisuudessa. Se tekee vanhasta uutta ja konservatiivisesta rohkeaa. Kaunista ja tarkkaa - rapatessaan roiskuen.

Hallitusammattilaisena toimiminen on ollut hyvin antoisaa ja omaa leipätyön putkinäköä avaavaa! Vain toinen toimitusjohtaja tietää, kuinka yksinäistä yrityksen johtaminen toisinaan on. On hienoa kyetä tarjoamaan vertaistukea kollegalle.

EXIT

Vaan eipä leipätyössäkään rullattu ihan laakereilla.

Vuosi 2018 väännettiin isosti exitiä ja marraskuussa 2018 liityttiin lopulta osaksi Bygghemma Group pörssikonsernia (Netrauta, Taloon.com, Kodin1 jne). Työt jatkuivat kuitenkin normaalisti ja yritys pysyi itsenäisenä.

Mutta pörssikonsernissa toimitusjohtajana toimiminen muutti kuvioita isosti. Omistajastrategian ja kassavirran sijaan katse siirtyi puhtaasti liiketoimintaan ja sen tuloksellisuuteen. Se vapautti paljon henkisiä resursseja, mutta samalla toi paljon oppia siitä, millä tasolla asioita todella pörssiyhtiössä tehdään.

Muutosta ei varsinaisesti helpottanut se, että yrityskaupan kanssa samalla viikolla muutimme uuteen kotiin.

Vanha Pappila

2018 kesällä teimme kaupat naapurissa sijainneesta Vanhasta Pappilasta. Rakennuksesta, joka on yli sata vuotta toiminut kotikaupunkimme asemanseudun maamerkkinä. Mutta viimeisellä vuosikymmenellä jäänyt vaille suurempaa huolenpitoa...

Kesällä ja syksyllä laitoin päärakennuksen asuinkerroksen neljästäsadasta neliöstä noin 70% uusiksi pintojen osalta. Seinät ja katot maalattiin sadoilla litroilla maalia ja lattiat hiottiin ja lakattiin. Pääosin omin käsin iltatöinä. Keittiö ja yksi pesuhuoneista räjäytettiin ja uudelleen rakennettiin appiukon kanssa.

Paljon jäi vielä tehtävää, mutta ajolähdön alaisina, muutimme samalla viikolla kun yrityskauppa puserrettiin maaliin. Elämässäni tuskin vastaavaa kuukautta on ollut kuin tuolloin.

Pappilan aula: Tästä nykyään alkavat useimmat työpäivät sähköpostien purkamisella ennen autoon hyppäämistä. Ei kovin modernia. Mutta tässä kuunnellessaan historian havinaa, voi hetken unohtaa tietoyhteiskunnan kiireet.

Ei pakosta, vaan halusta

Mistä tuli motivaatio elämäni kiireisimpään vuoteen?

Paljolti 2017 vuoden kolmenkympin kriisistä: Ymmärsin, että materian ja hyvinvoinnin näkökulmasta minulla on kaikki mitä tarvitsen. Mikään instrumentalistinen motivaattori ei voi itsessään tehdä elämästäni parempaa. Parempi elämä syntyy vain oman toiminnan merkityksellisyydestä.

Exitiä ei tehty massinhimoissa. Se tehtiin, jotta voitiin nostaa toiminta uudelle tasolle. Hallitustöihin sitouduin, jotta työlläni olisi muutakin kuin perävalotakuu - jotta todella auttaisin osaltani muita yrittäjiä. Pappilan näin mahdollisuutena tehdä jotain omilla käsilläni. Säilyttää ja nostaa alkuperäiseen loistoonsa jotain, joka on täällä vielä sata vuotta sen jälkeen kun minua ei enää ole.

Oikea motivaattori ei tee tästä kaikesta sen helpompaa. Eikä se suorista uurteita otsaltani. Mutta ehkä se tekee rankoista päivistä niiden arvoisia.
 

comments powered by Disqus