Levykauppojen tarina: 12”

Väittelen jatkuvasti fyysisten äänitteiden hankinnasta puolisoni kanssa. En ymmärrä CD:n ostamista. Emme edes omista CD-soitinta. Ainoa kerta kun avaan CD-kotelon on kun rippaan sen tietokoneelle. Tämä on huomattavasti työläämpää kuin ladata musiikki iTunesista. Tästäkin huolimatta puolisoni haluaa ostaa fyysisen tuotteen.

Minä puolestani haluan musiikkini vinyylillä. Siitäkin huolimatta, että joudun usein lisäksi maksamaan sähköisestä formaatista erikseen. Siitäkin huolimatta, että vinyylin soittaminen on huomattavasti työläämpää, kuin CD:n rippaus tietokoneelle. Siitäkin huolimatta - tai ehkä juuri siksi, että vanha LP rahisee persoonallisesti.

Tämä polarisoitunut ja täysin epärationaalinen diskurssimme kuvaa kokemustamme musiikin todellisesta luonteesta. Kokemusta, jossa levy ei ole vain bittejä. Se on artistin teos - kokonaisuus. Levy entiteettinä on olemassa vasta fyysisenä äänitteenä: kansina ja sisälehtinä; käsin soittimeen laitettavana objektina, joka kuunnellaan tarkoitetussa järjestyksessään.

Ja silti kulutamme musiikkimme useimmiten sähköisenä tusinataiteen pikaruokana… Mihin tässä Starbucksien ja Citymarkettien maassa tarvitaan levykauppoja?

Sukellus levykauppojen maailmaan

12” oli esittely ja historiikki Suomen levykauppojen tarinoihin. Tarinoihin, joissa seikkailivat musiikista elävät persoonat, jotka ovat tehneet päätöksen elää intohimolleen. Tarinoihin, joista useimmat alkoivat 70-80 luvuilla harrastuksesta.

Kaltaiselleni digitaalisen talouden suurvisiirille tarinat olivat sukellus menneisiin aikoihin. Vaikka tiedän levy-busineksen edelleen olevan voimissaan, en pystynyt karistelemaan tunnetta siitä, että luin enemmän historiaa kuin nykyisyyttä.

Itselleni hämmentävintä kuitenkin oli lukea yrittäjistä, jotka ovat luoneet elinkeinon, joka staattisena rullaa vuodesta toiseen. Kasvu-yrittäjän arkea elävälle ajatus yhdestä liikkeestä ja sen pyörittämisen rutiinista oli vähintäänkin levottomuutta herättävä: Voiko noinkin toimia?

Ajatuksessa on sekä häiritseviä että hurmaavia piirteitä. Tasainen elämä oman intohimon parissa kuulostaa lumoavalta kun taas ajatus yrittämisestä vailla suurempaa missiota maailman valloituksesta kuulostaa tappavan aneemiselta.

Kasvutarinoita levykaupasta - menneisyydestä nykyaikaan

Kirjan lopussa oli kuitenkin pari konsultin retalettakin inspiroivaa kasvutarinaa: Epes ja Äx. Tarina Epesin suuruudenhulluista tavoitteista ja kaatumisesta omaan mahdottomuuteensa oli kuin virkistävä viski-paukku. Sitäkin kiinnostavampi oli Levykauppa Äxän kasvutarina omien levykokoelmien myynnistä aina kymmeneen kivijalkaan ja yhteen Suomen parhaiten toimivista verkkokaupoista. Asia johti toiseen ja lukemisen sijaan ehdin jo tänä vuonna sparraamaan Äxän toisen perustajan Jyrin kanssa busineksestä.

Äx on näyttänyt kuinka hiipuvallakin toimialalla voidaan olla voitokkaita. Levyjen fiilistelyn sijaan Äx on tehnyt innovatiivisia markkinoinnin ja johtamisen ratkaisuja, joiden kautta se on sekä iso että katu-uskottava. Yhdistelmä, johon yksikään aiempi levykauppa ei ole kyennyt.

Äxän hienoin oivallus, kuten kirjassa kerrotaan, oli aikanaan valjastaa artistit suosittelijoikseen. Yritys on luonut symbioosin, jossa artisti tekee markkinointityötä Äxän pussiin ja saa näin Suomen parhaiten toimivan sähköisen markkinoinnin koneen käyttöönsä. Jokainen Äxän sähköpostilistalla oleva lienee nimittäin huomannut yrityksen henkilökohtaisen ja erittäin tarkoin kohdennetun sähköpostimarkkinoinin olevan toimialallaan ainutlaatuista.

Tämän ja useiden muiden hienojen ratkaisujensa ansiosta Äx onkin onnistunut viemään hyvän osan kotitaloutemme nettotuloista jo vuosien ajan. Emmekä suinkaan ole ainoita, sillä kanta-asiakkuuksien määrä ja koko on Äxällä hämmentävä - hyväänkin verkkobusinekseen verrattuna.

Yhteenveto

12” -kirja on levydiggarille ainutlaatuinen opus. Minulle se oli matka erilaiseen yrittäjyyteen ja uuteen näkökulmaan musiikista. Mutta ennen kaikkea se saattoi olla kimmoke uusille ajatuksille tämän blogin ulkopuolisissa kuvioissa ja sellaisenaan sen vaikutus oli suurempi kuin yhdenkään vuosiin lukemani kirjan.

Kirjan voi poistaa ainakin Äxästä, Erottajan My o My:sta ja todennäköisesti useimmista kirjassa mainituista levykaupoista.