Ravintolasuositus Tallinnaan: F-Hoone

Työreissu vei yöksi Tallinnaan. Yhtiökumppani suositteli illalle hyväksi kokeiltua Ravintolaa ja matka vei F-Hooneeseen osoittautuen lyhyen suosittelun arvoiseksi. Paikallinen hipsteribaari oli varsin täynnä nuoria. Useimmilla miehillä oli joko parta tai henkselit.

Isoimman vaikutuksen teki kuitenkin myyntityö. Topakka tarjoilija kertoi avoimesti valintoja pohtiessamme, mikäli valinta oli hyvä. Kun kysyimme mielipidettä kahden annoksen välillä, hän varsin suoraan totesi, että ei itse pidä toisesta. Kun pohdimme, että pitäisikö meidän ottaa jälkiruokaa, osallistui myös tarjoilija keskusteluun: Pitäisi! 

Hyvä myyntityö lämmittää aina konsultin mieltä.

Ruokahan oli niin’ikään loistavaa. Valkosipulileivät alkuun riittivät helposti kahdelle. Tumma leipä oli paahdettu ja valeltu rasvalla. Leipä oli juuri sopivan rasvaista ja pehmeää - kevyttä ja rapeaa. Valkosipulidippi oli tuhtia mutta ei pistävää. Se kuinka tällainen setti valmistetaan ja myydään 3,50 eurolla ei mahdu päähäni.

Pääruoaksi grillikauppiaan ainoa hyväksyttävä valinta oli luonnollisesti ribsit. Liha irtosi luista kevyesti haarukalla ja veitsellä, joten solmiokin pysyi puhtaana.

Tajunnan räjäyttävintä kuitenkin on tämä Tallinnan hintataso. 37 eurolla kaksi miestä söi alku-, pää- ja jälkiruoat sekä joi isot viinit hienossa ympäristössä. Eihän tämä ihme ole tulotasoja vertailtaessa, mutta pitkä on matka Helsingistä Tallinnaan, vaikka aikaa se ottaa vain saman verran kuin Tampereelle.

Kelatkaa, että jengi maksaa kuuden huntin palkastaan puolet vuokraa. On siinä vaiheessa ruuan oltavakin halpaa...